Perimä vaiko treenaus

[Yippee]

Miten sinä arvioisit perimän ja treenauksen vaikutussuhteen?  


- HUOM. Voidaksesi äänestää ja nähdä tulokset sinun tulee olla sisäänkirjautunut forumille tunnuksillasi

[Sainen / Syrjäset]

Vähän kompakysymys, kun kumpaakaan ei ole ilman toista. Vaikka koiralla olisi loistava perimä, ilman kunnollista treeniä siitä ei saa mitään irti. Toisaalta taas keskiverto koirasta saa kunnon treenillä irti paljon. Vastaavasti sitten kunnon perimällä varustettu koira kunnon järjestelmällisellä treenillä loistaa valjaissa. Treenaamisessa on pohjimmiltaan kysymys siitä, miten saada koirista mahdollisimman paljon irti, jolloin myös perimä tulee esille. Ja kun sitten näitä yksilöitä käytetään jalostukseen, todennäköisesti perimän osuus kasvaa. Ja saadaan entistä parempia koiria.

Pekka S

[Kuurametsän]

Joo on kans mun mielestä vähän kompa  Aika yleisesti tunnustettu asia on myös se, että matka jota koirilla on tarkoitus ajaa määrittelee myös osaltaan sen kuinka tärkeässä roolissa huippu perimä on. Nopeus ominaisuuksia on rajallisemmat mahdollisuudet kehittää hyvälläkään treenauksella, kun taas kestävyyteen voidaan vaikuttaa suuresti hyvällä treenauksella yhdistettynä oikeanlaiseen ravintoon.

En lähde oikeita pitkiämatkoja kommentoimaan, koska niistä ei omakohtaista kokemusta, mutta jos sprinttiä ja keskipitkää vertaan omien koirien ja kokemusten kautta, niin sprintissä koira on "luonnollisimmillaan". Koira joko pystyy siihen tai ei, ihmisen tekemisillä ei ole niin suurta roolia. Keskipitkään jos tähtää, niin vauhdit putoaa aina, vaikka nekin on hyville valjakoille hyvillä urilla melkolailla laukkamatkoja. Kuitenkin useampi koira pystyy osaavissa käsissä suoriutumaan kohtuudella tällaisesta ajosta. 

[Timo Mäkiaho]

Kysymykseen voisi vastata vain yhden koiran tai hyvin samoilla ominaisuuksilla olevien koirien osalta.

Mitä tarkoitetaan perimällä, onko kyse on perimän siitä osuudesta jolla on vaikutusta rekikoiraominaisuuksiin.
Ymmärtääkseni kyseisiä perittyjä ominaisuuksia on rakenne ja halu vetää myös väsyneenä/kuormitettuna.
Mikäli koiralla ei ole erittäin voimakasta vetohalua ei siitä tule koskaan erittäin hyvää rekikoiraa ja mikäli vetohalua ei ole laisinkaan kyseessä ei ole rekikoira.
Rakenteessa vaateita aiheuttaa tarve, edetäänkö ravilla vai laukalla, sekä mikä on vaadittava huippu/keskinopeus.
Perityistä ominaisuuksista tärkein on halu vetää.
Menestyvien kilpakoirien treenikilometreistä/vuosi voi päätellä jo jotain, spintissä 500-1000km keskimatkoilla 1500-3000 ja pitkät matkat 3000- ja enemmän.
Joku vanha määritelmä sanoo sprinttikoira on jalostuksen ja pitkänmatkan koira on treenauksen tulos, kuitenkin muistaen molemilta vaaditaan hyvää työmotivaatiota.

Vastaan yhtä laumamme parasta sprinttikoiraa ajatellen perimä 70% ja treeni 30%.
 

[Jarmo Kontkanen]

Vähän kompakysymys, kun kumpaakaan ei ole ilman toista. ........................................Treenaamisessa on pohjimmiltaan kysymys siitä, miten saada koirista mahdollisimman paljon irti, jolloin myös perimä tulee esille. Ja kun sitten näitä yksilöitä käytetään jalostukseen, todennäköisesti perimän osuus kasvaa. Ja saadaan entistä parempia koiria.

Pekka S

Ajatelkaapa vielä miten asiaan vaikuttaa uusimmat näkemykset, että periyttämisominaisuudet muuttuvat myös yksilön elinkaaren aikana yksilön elintapojen ja olosuhteiden vaikutuksesta.

Jos tosiaan perimä muuttuu olosuhteiden vaikutuksesta elinkaaren aikana, niin treenien ja olosuhteiden suhteellinen merkitys kasvaa selkeästi. Mihin kaikkeen tällä sitten voisi vaikuttaa? Ilmeisesti lähes kaikkiin ominaisuuksiin?

-vetokyky, motivaatio, jne
-nopeus?
-rakenne?
-turkin laatu? aineenvaihdunta? tassujen kestävyys?
-pärjääminen ulkona?
-mitä muuta?

Itselle tuli joku vuosi sitten jonkinlainen epäily, että evoluutio ei oikeastaan ole kaikissa tapauksissa ollut mahdollista jos periyttämisominaisuudet eivät muutu myös elinaikana. Viime vuonna tuli lausuttua epäilys ääneen, jolloin joku kommentoi, että myös nykytiede on päätynyt samansuuntaiseen ajatukseen.

Eli ei tosiaan ole ihan sama mitä koirien kanssa tekee tai on tekemättä. Mielenkiintoista on tietysti se kumpi toisi paremman tuloksen nopeammin. Hyvä koira, jonka perimä muuttuu pienin askelin vai keskiverto, jolla perimä muuttuu normaalia nopeammin? Onko perimän muutosnopeus asia, jossa on yksilöllisiä eroja? Todennäköisesti. Miten sitä voisi mitatata? En tosiaan osaa sanoa!